Paljon on vettä virranut Törnävän paskaojassa siitä, kun yläasteikäinen Ikonen kuunteli Black Sundayta jatkuvalla syötöllä ja jäljensi Cypress Hillin t-paidan piirroskuvaa vihkoihin ja monisteisiin. Ja kun ikä muutamia vuosia myöhemmin riitti festareille, oli turha toivo kuvitella kuulevansa niillä räppiä. Tänä vuonna Provinssirock kiinnitti Cypress Hillin lauantain pääesiintyjäksi, joten pakkohan tätä spektaakkelia oli lähteä ihmettelemään paikan päälle.

En ollut täysin varma, mitä odottaa keikalta. Tiesin kyllä, että kyseessä ei ole mikään väsyneiden ukkojen rahastus vaan uuttera keikkabändi, jolla on tuore levy markkinoitavanaan. Epäilin lähinnä, onko Cypress Hill suomalaisyleisön enemmistölle pelkkää Insane in the Brainia ja mietojen huumeiden ylistystä. Kumpikin huoli oli turha: ensiksimainittu hitti kuultiin jo setin alkupuolella ja jälkimmäinen teema leijui lähinnä välispiikeissä – välillä jopa omaan nenään asti. Debyyttialbumin kappaleita kuultiin paljon ja ne upposivat nopeatempoisina hienosti kansaan, vaikka vuonna 1991 julkaistu plätty lienee Suomessa harvassa hyllyssä. Erinomainen bookkaus siis Provinssilta!

Kritisoin Rock The Bells -raportissa Nasia siitä, että äijä pikakelasi tuotantonsa tykittämällä biisiä biisin perään: intro –> eka säkeistö –> kertosäe –> räjähdys –> seuraava. Cypress Hill sen sijaan esitti kappaleet kuten kuuluukin, mistä kertyy kahdelle mc:lle melkoinen määrä säkeistöjä. Ukot vetivät setin läpi hatunnoston arvoisella energialla ja ammattitaidolla, vaikka Sen Dogille huudeltiinkin välillä tohtoria apuun. Ainoat suvantokohdat olivat mielestäni pari uuden levyn välimallin biisiä sekä dj:n ja lyömäsoittajan soolot. Muuten olin tyytyväinen heidän mukanaolostaan, sillä varsinkin kahden ekan albumin monotoniset lo-fi taustat kaipaavat hieman dopingia.

Hienon keikan kohokohdaksi nousi encoressa kuultu Rise Up, joka Tom Morello -vierailuineen jatkaa Cypressin jo parikymmentä vuotta sitten alkanutta veljeilyä metallin kanssa. Biisi osoittaa myös, että nu-metallin trauma on lusittu loppuun ja sähkökitaroita ja räppiä saa jälleen yhdistellä.