AfterEnd treenaa ehkä sijainniltaan hienoimmassa mahdollisessa paikassa.
Treeniksen ikkunasta voi nälän yllättäessä kiskaista huikopalaksi potran ahvenen tai luupäisen hauen vonkaleen. Helteen sattuessa ei myöskään uimapaikkaa tarvitse kaukaa hakea. Hevibändille siis mitä mainioin mesta.
Bändin tarina alkoi aika tarkalleen vuosi sitten, kun Anttu, Tero ja Jussi tapasivat Laihialla järjestetyssä Botnia Metal meetingissä. Anttu kuului silloin vielä järjestäjiin ja kannutteli DBS eli Dead Black Swanin riveissä.
Alkuun bändissä lauleskeli Seinäjokinen Kalle, mutta kiireiden ja välimatkojen takia yhteistyö päättyi melkoisen pian. Tero oli löytänyt Instagramista Sadun, jonka alkuperäinen rooli bändin tarinassa oli näytellä musiikkivideossa äitiä.
Komean lauluäänen omaavaa, näyttävää naista ei kuitenkaan päästetty niin vähällä, vaan hänet värvättiin uudeksi vokalistiksi. Bändiin liittyi myös toinen kitaristi Janne ja kokoonpano oli valmis.
Kaikki ovat harrastaneet soittamista pienestä pitäen monissa eri kokoonpanoissa ja projekteissa. Anttu sai ensimmäiset rummut kahdeksanvuotiaana ja Jussi valitsi teininä kitaran mopon sijaan. Tämä tietenkin kuuluu soitossa ja biiseissä ei pyritä menemään sieltä, mistä aita on matalin, vaan pikemminkin päinvastoin. Useinhan biisit muuttuvat ajan saatossa ja meillä yleensä vaikeampaan suuntaan.
”Tulee välillä isolle miehelle oikeen hiki kannujen takia” Anttu nauraa.
Kuuntelussa kaikilla on monenlaista hyvää musiikkia, mutta kone- ja rap-musiikin ystäväksi tunnustautuu ainoastaan Satu, jonka menneisyyteen kuuluu myös kahden naisen huumoriryhmä. Yhteinen tekijä on kuitenkin raskaampi rock, joka on lähes aina ollut jossain muodossa läsnä kaikkien musiikillisissa tekemisissä.
Kaikki osallistuvat biisien tekoon omalla panoksellaan, mutta aina mielipiteet eivät käy yksiin ja palaute lähteekin saman tien. Tästä on se hyöty, että jatkoon päässeitä biisejä kaikki tykkäävät soittaa, eikä kukaan tunne oloaan ulkopuoliseksi.
Keikkoja bändillä on takana yksityisissä metallibileissä ja bändikatselmuksessa (josta tuomisena lahjakortti ja erityismaininta) ja tulossa on mm. Vaasan Taiteiden Yön keikka kirjaston kentällä.
Yhtenä valttikorttina bändillä on poikien ”Sadun räjähtäväksi kesäteatteriksi” nimeämä varsin mieleenpainuva esiintyminen. Myös tuplabasarien käyttö erottaa bändin soundia muista vastaavista.
Tavoite on mahdollisimman korkealla. Ketään ei haittaisi, vaikka musiikista tulisi leipätyö. Siltikään hommaa ei tehdä hampaat irvessä ja dollarin kuvat silmissä, vaan rennolla meiningillä. Levy pitää kuitenkin ehdottomasti tehdä, tai c-kasetti. Se on ihan selvää, että se tehdään.
”Mä en lopeta soittamista, ennen kun oon päässyt ulkomaille keikalle. Sen oon vakaasti päättänyt.” heittää Jussi.
”Niin, esimerkiksi vaikka Uumajassa järjestettäviin metallifesteihin ois helppo mennä, laivaliput maksaa 6 euroa ja jos sais viellä jotain safkaa siihen kylkeen, niin se riittäis tässä vaiheessa ainakin mulle” sanoo Satu.
”Sabaton ottaa parisataatuhatta festarikeikasta, mutta me tultais kolmella huntilla, että vink vink Umeå” Anttu säestää
Markkinointiin ja keikkamyyntiin on tulossa lisää potkua, kun studiossa nauhoitetut kappaleet valmistuvat ja keikkajärjestäjille on muutakin näyttöä bändin kyvyistä, kuin kauniit sanat.
AfterEnd:
Vocals: Satu Kuru
Guitar: Janne Seppälä
Guitar: Jussi Peltola
Bass: Tero Hautamäki
Drums: Anttu Honkaniemi
AfterEnd:
Haastattelija: Janne Laaksonen