Eilen tuli telkusta huono action-leffa Demolition Man. Ennen elokuvaa tietenkin tuli asiaan kuuluvat huomautukset elokuvan haitallisuudesta liian nuorille katsojille. Elokuvassa ei mun mielestä ollut oikein mitään kovin haitallista, paitsi Stallonen huonohko näyttelijäntyö ja karmiva ennustus presidentillisesta iso-Arska kirjastosta (todellinen tulevaisuuden kauhukuva).

Dvd-bokseja tulee kovaa vauhtia kauppojen hyllyihin, ja koska kilpailu on kovaa, myös monet uudelleenjulkaisut jätetään käyttämättä elokuvatarkastamossa ja lätkäistään suosiolla niihin k-18 leima. Onko tässä enää järkeä? Pikku-Liisa ei voi ostaa kaupasta Pieni talo preerialla -sarjaa, koska se on k-18. Tämä on oikea esimerkki, siitä oli taannoin aika kova meteli lehdistössä.

Tietenkin on hyvä, että on olemassa jokin suositusikäraja monille asioille. Mutta k-18 elokuvissa on mun mielestä aika turha. 16-vuotias nykynuori on jo paljon kokenut ja nähnyt. Tarvitseeko elokuvissa olla k-18 leimaa, ellei kyseessä ole jokin todella tavattoman väkivaltainen elokuva? K-16 riittäisi vallan hyvin suurimpaan osaan elokuvista, mitä suomenmaahan tuodaan.