Nykyteknologian ansiosta artistit pystyvät äänittämään pro-tason materiaalia lähes missä tahansa. Ei kuitenkaan ole samantekevää, mikä tuo paikka on. Oikea miljöö sulkee arjen hässäkän ulkopuolelle, poistaa turhan jännityksen mikkikopista ja antaa lisäruiskeen luovuuttakin, mikäli ollaan jossakin inspiroivassa paikassa. Brunila viihtyy kuulemma makuuhuoneessaan, Tamu autotallin perällä Studio 138:ssa ja Chisu alkovissaan, kun taas toiset hakeutuvat taikauskoisena Petraxille tai vaikkapa legendaariselle Abbey Roadille.

Äänityspaikka saattaa työrauhan lisäksi tuoda levylle syntytarinan, joka nykyisessä mediatulvassa on lähes pakollinen elementti, mikäli mielii saada palstatilaa. Josh Homme nauhoittelee kavereineen tiistai-iltaisin autotallissa – ketä kiinnostaa? Josh Homme pakkaa soittokamat Chevyn takaluukkuun ja ajelee keskelle aavikkoa äänittämään meskaliininhuuruisia Desert Sessionseja – myyttistä! John Frusciante puolestaan runnoi luovuuden puuskassaan kasaan viisi albumia ja yhden EP:n samana vuonna, jolloin tarinan ydin oli äänityspaikan sijasta kiivas tuotantotahti. Täällä kotimaassa Lappi-trilogia olisi tavanomainen cover-paketti ilman mielikuvaa Loirista kähisemässä biisejä narulle kynttilöiden valaisemassa pirtissä.

Chyde. Kuva miehen MySpacesta

Vuoden tähän mennessä tarttuvimmasta syntytarinasta palkittakoon Chyden Laivateippi, joka miehen omien sanojen mukaan oli pelkkä alkuverryttely Ritarikunnan uutta albumia varten. Herra lähti läppärin kanssa Tukholman-risteilylle ja kirjoitti hytissään kuuden kappaleen EP:n siltä istumalta. Biisit nauhoitettiin todellisuudessa vasta maissa, mutta simppeliksi jätetty tuotanto ja kappaleiden väliin lisätyt laivan äänet johdattelevat kuuntelijan takaisin Silja Galaxyn käytäville. Ja siitähän teemalevyissä juuri on kyse: artisti ja kuuntelija tavallaan sopivat keskenään tarinan olevan totta.

Chyden Laivateippi on ladattavissa ja kuunneltavissa täällä.