Otin kolmisen viikkoa sitten Spotifyn maksullisen Premium-version testiin. Tässä hieman kokemuksia aidan vihreämmältä puolelta.

Spotify Premium. Kuvan miesmalli ei liity kirjoittajaan.

Maksuprosessi oli erittäin sujuva ja yksinkertainen – jos omistaa luottokortin. Valittavana on yhden tai kahdentoista kuukauden tilausjakso, ei sen kummempia kommervenkkejä tai ostoskoriratkaisuja.

Mainokset ovat poissa. Tämä on ihanaa aahhh. Heti maksun jälkeen Vesterinen yhtyeineen yritti vanhasta muistista tunkea koneelle, mutta ohjelman uudelleenkäynnistys auttoi.

Äänenlaatu on ilmeisesti parempi, mutta ilmaisenkin version äänenlaatu on tarpeeksi hyvä. Ei minun kultakorvillani ainakaan kuule eroa.

Haku ei ole vieläkään parantunut. Tämä riipii myös ilmaisversion käyttäjiä. Jos useammalla bändillä on sama nimi, kuten esimerkiksi Stellalle, The Soundsille tai Prodigylle on käynyt, Spotify sotkee ne samaan listaan.

Premium-käyttäjät kuulevat uutuudet ennen muita. Valtaosa palvelun mainoksista hehkuttaa jotain uunituoretta albumia, joka on vain Premium-käyttäjien kuunneltavissa. Nyt kun olen sellainen, minne helkuttiin se paremman väen sisältö on piilotettu? Käyttöliittymä näyttää samalta kuin ennenkin, joten en voi retostella kavereille kuulleeni sen ja sen bändin uuden levyn ensimmäisenä.

Premium-käyttäjä saa kaksi Spotify-kutsua kuussa kavereille jaettavaksi, mikä on hieman kitsaasti. Ekat kutsut menivät jo kavereille, mutta jos innostun maksamaan vielä toisesta kuukaudesta, lupaan kutsut arvon lukijoille (statistiikasta päätellen moni on päätynyt näille sivuille kutsua etsiessään). Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että ilmaisversiollakin pärjää.