Korostan heti aluksi, että tämä tulee olemaan ensimmäinen ja viimeinen blogimerkintä Big Brotherista IKINÄ. Julkaisen sen vain siksi, koska viime merkinnästä on kulunut jo viikko ja johtokunta painostaa kirjoittamaan edes jotain. Ja jos kilpailijoiden jokainen temmittelyhetki ja mummouni päätyy iltapäivälehtien etusivuille, kai minäkin saan mielipiteeni sanoa?

Meidänkin taloudessamme katsotaan Big Brotheria. Tai ei sitä varsinaisesti katsota, mutta se on EK:n vaatimuksesta auki taustalla. Joka saatanan ilta. Kilpailijat ja talon tapahtumat siis tulevat pyytämättä tutuiksi.

Olenko se vain minä, vai alkaako BB-talo muistuttamaan enemmän käyttäytymislaboratoriota kuin viihdeohjelman kulisseja? Ensin jätettiin talonväki ihmettelemään, onko ulkomaailma hylännyt heidät kokonaan, ja sitten jaettiin heidät paratiisiin ja slummiin kuin Stanfordin vankilakokeessa konsanaan. Etukäteismainoksetkin huusivat ”Kuinka sinä selviytyisit?” ja pelottelivat maailmalla, jossa ainoa signaali ulkomaailmasta on Vappu Pimiän kälätys.

Edellämainitussa vankilakokeessahan opiskelijaporukka jaettiin arpomalla vankeihin ja vartijoihin kahden viikon käyttäytymiskoetta varten. Koe jouduttiin keskeyttämään vain kuuden päivän jälkeen, kun vartijat alkoivat osoittamaan liian raakoja otteita. Kokeella todistettiin, että mallikansalaisestakin saadaan pikakurssitettua julma sadisti, kunhan hänelle vain annetaan riittävästi (mieli)valtaa toiseen ihmiseen nähden.

Jotenkin BB-slummin asukkaiden poloiset lapiohommat ja vieressä seuraavien tyhjäntoimittajien hihittely alkaa näyttää siltä, että kohta joku ottaa pultit. Tai vaikkei ottaisikaan, mielestäni tästä on joka tapauksessa viihteellisyys kaukana. Kyseessä lienee tuotantotiimin yritys puristaa yhä äärimmäisempiä reaktioita ulos väsyneeksi käyvästä ohjelmaformaatista, jossa kaikki on nähty jo aikaisemmilla kausilla. Antaisivat jengin mieluummin ryypätä ja peuhata ristiin rastiin kuin citykanit, niin kenenkään ilta kotisohvalla ei mene pilalle.

Ja jos ylläolevassa ei ollut vielä tarpeeksi hömppää, otetaan tähän väliin loppukevennys:

Hip heijaa, tänään vietetään Emo Kid Beatdown Dayn 2009-vuosipäivää! Ensimmäistä kertaa tämä kansanjuhla järjestettiin 6.6.2006 ja nyt kutoset ovat kiepsahtaneet ylösalaisin. Jos siis kampauksesi muistuttaa päälaelle istutettua, yliajettua mäyrää, varo ettei lätty lätise!