Volume – Vaasan Uuden Kulttuurin Yhdistys

Kai tätä futiskuumeeksikin voi sanoa

Blogit | Kirjoitti: Markku

Minun ja Kuningas Jalkapallon suhde oli pari vuotta viilenemään päin. Mestareiden liigasta ja muista maailman huippusarjoista en ole koskaan juuri piitannut, eikä pelaaminenkaan Vaasan kivenkovassa puulaakisarjassa oikein maistunut. Ainoastaan yhteiselomme kolmas kivijalka, oluenjuonnin ja pallottelun kesäinen symbioosi, piti liekkiä yllä.

Nyt kaikki on kuitenkin muuttumassa parempaan päin. Käynnissä olevien MM-kisojen kunniaksi olen nimittäin koittanut tsempata jalkapalloon. Olen lukenut ennakkojuttuja, osallistunut kaveriporukan maalintekijäveikkaukseen, spekuloinut kahvipöytäkeskusteluissa jatkoonmenijöitä ja katsonut jo useamman matsin kokonaan vuvuzelojen pörinästä välittämättä. Ja nauttinut vähitellen nousevasta kisakuumeesta. Suosikkijoukkuekin löytyi, mutta palataan siihen lopuksi.

Puulaakikentällä menee hienosti, sillä AC Toppahousut on voittanut molemmat pelinsä. Päätimme nyt alkavan seitsemännen sarjakauden olevan tällä erää viimeinen, sillä alkuperäinen kaveriporukka on alkanut hajoamaan, kun ikää tulee ja perheitä perustetaan. Tämä tuntuu tuoneen mukavasti lisää yritystä joukkueeseen, sillä eihän kukaan halua lopettaa puolivaloilla pelattuun kauteen. Syksyllä risteillään jälleen mestareina ja Europan omistajina, kävi miten kävi!

Pöhnäisen pallottelunkin suhteen peli on avattu, kun kävimme Pyssykylän nurmella ottamassa miehistä mittaa. Porukkaa saapui Helsingistä ja Oulusta asti tähän jaloon tapahtumaan.

Kuntohuippua tähdätään elokuuhun, jolloin FC Volume matkaa Rockfutiksen SM-kisoihin. Turnaus pelataan tällä kertaa Helsingissä, mielenkiintoista nähdä ovatko myös järjestelyt perusvuotta näyttävämmät. Pelaajista kootut satunnaiset coverbändit on nähty jatkoilla jo tarpeeksi monta kertaa. Ennen sitä on kuitenkin vielä monta harjoitteluun soveltuvaa viikonloppua, jolloin koko Moniska tuntuu olevan vain meitä varten.

Kirjoituksen interaktiivinen osuus seuraa nyt. Omaa suosikkijoukkuetta piti miettiä pitkä tovi, sillä mitään seura- tai maajoukkuesuosikkia minulla ei ole ollut sitten pikkupoikavuosien. Sieltä vuoden 1990 MM-miehistöstä vastaus sitten löytyikin. Van Basten. Gullit. Rijkaard. R. Koeman. Hollanti! Mitä joukkuetta sinä kannatat MM-turnauksessa, ja minkä takia?

1 kommentti kirjoitukseen “Kai tätä futiskuumeeksikin voi sanoa”

  1. marko kirjoitti:

    mulla on parikin kertaa vaihtunut tuo kannatuksen kohde. Joka kerta olen kuitenkin palannut siihen mihin lapsena hairahduin eli italia. Suhde on ollut myrskyisä, sillä välillä en ole voinut vaan sietää joidenkin pelaajien prinsessamaisuutta ja jatkuvaa filmaamista, mutta pahimman filmauksen mentyä ohi on taas azzureiden jalkapallo alkanut olemaan sitä mitä sen pitäisi olla.

    Hollanti on herättänyt myös tunteita. Sain muksuna ekat nappulakenkäni, jotka oli nimikoitu Van Bastenin mukaan, ja sen jälkeen hollantia olen seurannut.

Jätä kommentti