Perttu Häkkinen pohti äskettäin Nyt-liitteen kolumnissa, syntyykö arvokkain kulttuuri isoissa taidelaitoksissa vai pinnan alla. Ainakin hän pitää jälkimmäistä oikeana vastauksena: ”Taiteilijoiden olisikin jälleen jalkauduttava rahvaan pariin, sillä verovaroin syötetyillä hanhilla ei ole syytä nokkavuuteen. Hienoin kulttuuri hautuu usein instituutioiden ulkopuolisessa hämärässä ja tämän tietävät myös valistuneet ja aktiiviset kuluttajat.”

Vaasan kaupunki tuntuu olevan sitä mieltä, että kulttuuri on parasta virkamiesvoimin hoidettuna. Tai ainakin kaikenlaista projektia on koko ajan päällä siihen malliin, että riippumattomille toimijoille jäävä tila käy ahtaaksi. 50 000 eurolla rakennettiin Kultiva-portaali, eli lähinnä kilpailija vanhalle tapahtumakalenterille ja unohdetun näköiselle Art City Vaasalle. Kuten lokakuussa epäilinkin, Opiskelijan Vaasa -portaali näyttää sekin jäävän tyhjyyttään kumisevaksi kuoreksi. Tulevana syksynä Vaasa alkaa julkaisemaan omaa kulttuurilehteä, vaikka se julkaisee jo tiedotuslehteä ja erilaisia kaupunkioppaita. Onhan se kivaa teettää mainostoimistoissa kaikkea kiiltävää lippusta, lappusta ja leiskaa uudella aaltologolla varustettuna, mutta olisiko veronmaksajien rahoille parempaakin käyttöä?

Olen julkaisujen suhteen samaa mieltä kuin Häkkinen on taiteesta: intohimoisten harrastajien ja ketteräliikkeisten yrittäjien käsissä syntyy parempia tuotteita kuin virallisissa kokouksissa. Ajatellaan vaikka Toista Vaihtoehtoa, Bassoa tai Oulussa ilmestyvää Esa-kulttuurilehteä: voisiko joku virkamiesten kokoama julkaisu olla yhtä ajan hermolla omassa genressään kuin ne? Yksityiselle lehdelle olisi elinehto kasata Vaasan kulttuuritarjonnasta mahdollisimman kattava paketti, mutta kaupungilla perimmäisenä tarkoituksena lienee nostaa omien taidelaitosten profiilia. Ei lähdetä tuomitsemaan hanketta ennen aikojaan, mutta rohkenen epäillä, uutisoiko lehti myös routarautakeikan Pullossa ja graffitikisat skeittihallilla?

Muistissani on nimittäin episodi, kun yritin viime syksynä tarjota Volumesta puffijuttua Vaasan kaupungin tiedotuslehteen. Tuoreimmassa lehdessä oli ollut juttua Ylioppilasteatteri Rampista ja nuorisopalvelu Reimarista, joten kuvittelin lehden kirjoittavan ruohonjuuritason toimijoista ihan hyvää hyvyyttään. Toimitukselta tuli paluupostina vahvistus: teille on varattu sivu lehdestä, minne 500 euron laskun voi lähettää? Ymmärrettävistä syistä jutunteko jäi siihen.